Perusterveydenhuolto

Kissan rokotukset

• Kissanpennun ensimmäinen rokotus annetaan tavallisesti noin 12 viikon iässä. Rokotus suojaa yleisimmiltä tartuntataudeilta, kuten kissarutolta sekä herpes- ja caliciviruksilta. Rokotesuoja on tärkeä myös sisäkissoille.

• Yhdistelmärokotus tehostetaan yleensä noin 16 viikon iässä, jotta suoja kehittyy riittävän vahvaksi ja pitkäkestoiseksi.

• Aikuisen kissan rokotussuoja pidetään voimassa säännöllisillä tehosterokotuksilla, jotka annetaan eläinlääkärin arvion mukaan 1–3 vuoden välein.

• Raivotautirokotusta suositellaan erityisesti ulkoileville, matkustaville ja näyttelyihin osallistuville kissoille. Ensimmäinen rokotus annetaan noin 12 viikon iässä, tehoste vuoden iässä ja jatkossa kolmen vuoden välein.

Koiran rokotukset

Ensimmäinen rokotus suositellaan koiranpennuille aikaisintaan 8 – 9 viikon iässä. Jos pentu rokotetaan alle 12 viikon iässä, rokotus tulee tehostaa n. 4 viikon kuluessa. Huomioithan että ohjeistus voi vaihdella riippuen rokotteen valmistajasta.

• • • Tavallisesti ensimmäinen rokotus penikkatautia, parvovirusta, tarttuvaa maksatulehdusta ja kennelyskää vastaan (nelosrokotus) annetaan 12 viikon iässä.
    • Raivotautia vastaan voidaan rokottaa 12 viikkoa täyttänyt pentu. Raivotautirokotteen voi myös antaa koiranpennulle erikseen noin 16 viikon iässä.
    • Nelosrokotus on voimassa kolme vuotta, mikäli koiranpentu on saanut ensimmäisen rokotuksensa yli 12 viikon ikäisenä. Suositus on kuitenkin tehostaa rokotus vuoden päästä ensimmäisestä rokotuksesta.
    • Tehosterokotus raivotautirokotukselle annetaan vuoden kuluttua ensimmäisestä raivotautirokotuksesta, eli noin vuoden ikäisenä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.
    • Kennelyskärokotus tulee tehostaan vuosittain.
    • Muista rokotustarpeista, esimerkiksi matkustelevat lemmikit, voi kysyä neuvoa henkilökunnaltamme, tai esimerkiksi Ruokavirastosta.

Puutiaiset eli punkit voivat levittää useita sairauksia sekä eläimille että ihmisille. Suomessa lemmikeillä tavattavia punkkitauteja ovat erityisesti anaplasmoosi ja borrelioosi. Ihmisillä esiintyvää puutiaisaivokuumetta ei ole todettu tarttuvan lemmikkeihin.

Tartunnan siirtyminen edellyttää yleensä punkin kiinnittymistä ihoon noin 24–50 tunnin ajaksi. Oireet voivat ilmetä vasta viikkojen tai jopa kuukausien kuluttua.

Mahdollisia oireita ovat esimerkiksi:

• kuume

• ruokahalun heikkeneminen

• väsymys

• jäykkyys ja haluttomuus liikkua

Diagnoosi perustuu usein pikatesteihin ja verinäytteisiin, mutta vasta-aineiden esiintyminen myös oireettomilla eläimillä voi vaikeuttaa tulkintaa.

Todetut punkkitaudit hoidetaan yleensä pitkäkestoisella antibioottilääkityksellä. Vaikeammissa tapauksissa voidaan tarvita tukihoitoa, kuten nestehoitoa. Hoitamattomana borrelioosi voi vaurioittaa sisäelimiä.

Punkkien ehkäisy ja torjunta

Tehokkain tapa suojata lemmikki punkkitaudeilta on ennaltaehkäisy:

• Käytä eläinlääkärin suosittelemia punkkilääkkeitä (paikallisvalelut, panta tai suun kautta annettavat valmisteet)

• Tee päivittäinen punkkitarkastus erityisesti keväästä syksyyn

• Tarkista huolellisesti korvien taustat, kaula, niska, tassut ja vatsan alue

Jos punkki löytyy, poista se mahdollisimman nopeasti punkkipihdeillä.
Poiston jälkeen seuraa ihoa – lievä punoitus on normaalia, mutta selvä turvotus tai ärsytys vaatii yhteydenottoa eläinlääkäriin.

Muista aina lukea lääkkeiden käyttöohjeet huolellisesti ja hävittää pakkaukset asianmukaisesti.